Karva-Kaverit vierailulla.

Moikka,

kuten viime postauksessa kerroin, olimme menossa Karva-kaveroimaan pitkästä aikaa. Eilen siis koitti kyseinen kerta ja menimme erityisnuorten ryhmään vierailulle Timin ja toisen koirakon kanssa. Koirat tapasivat ensin ulkona noin kymmenen minuuttia ennen varsinaisen keikan alkua, koska Timi on aina yleensä enemmän kiinnostunut muista koirista kuin varsinaisesti paikalla olevista ihmisistä ja siksi halusin että se ehtisi edes vähän rauhoittua ja tajuta, mikä on homman nimi. Koirat tulivat tosi hyvin toimeen eikä ongelmia tullut, mikä oli tietysti hyvä!

Paikan päällä Timi oli aivan oikeasti SUPERRAUHALLINEN. En tiedä miten tuosta häslääjästä tuli yhtäkkiä niin rauhallinen, ja veikkaan että a) 1,5 vuotta sitten tapahtunut kastrointi rauhoitti eikä Timi ollut niin kiinnostunut toisesta koirasta tai b) se oikeasti tajusi, että nyt ollaan "hommissa" ja nyt ollaan nätisti. Timillähän on tosi usein tapana hyppiä ihmisiä vasten, mutta nyt se näköjään vaan asettui lattiatasoon ja osasi olla siellä rauhassa, kun nuoret tulivat silittelemään. Olin ihan tajuttoman iloinen, kun Timi pääsi kehuttavaksi ja rauhoittui jopa jonkun tytön syliin nukkumaan. Kyseinen tyttö olisi halunnut myös viedä Timin kotiin, mutta ei nyt ainakaan vielä päästy asiasta sopimukseen. ;)

Silloin ekoja keikkoja tehdessämme vuonna 2015 Timi tosissaankin oli melkoinen höslä, mutta tietysti siitä on jo 3 vuotta ja koirakin alkaa vanhentua pikkuhiljaa. Samanlainen pyörijä se kyllä on ja nauttii huomiosta aivan suunnattomasti, joten tuollaiset paikat on sille aivan otollisia! Aina jos joku lopetti rapsuttamisen, Timi meni istumaan jonkun toisen ihmisen viereen ja odotteli huomiota, jota se tietysti sai samantien, kun oli niin useita silittelijöitä vierellä. :D Oltiin paikalla noin 35 minuuttia, kun Timi alkoi näyttää väsymisen merkkejä jo 25 minuutin jälkeen mutta millään ei ikinä malttaisi lähteä pois kun noissa on niin kivaa sekä minun että koiran mielestä. Toivotaan kuitenkin että päästään keikkailemaan taas pian, mikäli kaksijalkaisen työharkkakiireet sen antaa myötä!

Mukavaa huhtikuun alkua! :)

Isä pesi Timin viikonloppuna pääsiäisen aikaan, ja koira näyttää taas astetta vaaleammalta ja nuorelta! :D

Synttärit tulossa!

Kuten marraskuussa olen kirjoittanut, saatamme vielä palata silloin lopettamaamme Karva-kaveritoimintaan. Teimmekin nyt paluun alkuvuodesta ja vaikka vielä emme ole ehtineet keikkailla, niin olen hommasta tosi innoissani! Ensi viikolle meillä on kuitenkin keikka varattuna, niin päästään taas katsomaan miten se keikkailuhomma sujuikaan. :) Olen tosi iloinen itse ja varsinkin Timin puolesta, kun se nyt nauttii keikoilla käymisestä ja huomiosta aivan suunnattomasti.♥

Kuva: siskoni.

Ajattelin, että voisin yrittää bloggailla nyt aktiivisemmin, mutta aina kun sellaista lupailen niin sitä ei kuitenkaan tapahdu. Aiemmin kun kuljin järkkäri kourassa kokoajan, niin tuli napsittua kuvia paljon enemmän ja näissä blogiteksteissä olisi jotain katsottavaakin! Nykyään sitä tulee kuitenkin tehtyä harvemmin. Lisäksi minulla on täällä omalla asunnolla vain toinen kissoista, ja Timi sekä nuorempi kissani ovat vanhemmillani kun ne tulevat keskenään niin hyvin toimeen. Toivotaan että saisin vaikka tässä kevään aikana otettua Timin muutamaksi päiväksi tänne omalle asunnolleni, niin se pääsisi ihan erilaisiin ympäristöihin ja saisin samalla jonkunlaista kuvasaldoa otettua.

Timillä on tulossa 7-vuotissynttärit huhtikuun alussa. Ajattelin lahjaksi käyntiä koirauimalassa, mutta se on lähinnä vielä ajatuksen tasolla. Täällä Rovaniemellähän on tosi hyvä Koirauimala Polske, mutta sitä ei ole vielä tullut testattua, niin synttärit voisi olla hyvä "tekosyy". Timin iho vaan on sen verran herkkä, että koira pitäisi saada ihan kokonaan kuivattua ennen lähtöä, tai iho hautuu rikki samantien. Toinen lahjaidea olisi uusi peti, kun kuulemma kissa on vallannut Timin oman pedin ja alkanut käyttää sitä omanaan. :D

Timin painonpudotusprojekti ei etene mitään huimaa tahtia, mutta ruoan määrää vähennettiin taas jonkun verran. Mulla on ajatuksena myös että vaihdetaan ruokaa sitten, kun nykyinen loppuu, kun Mustin ja Mirrin valikoimissa on tosi hyvät nivelaineet sisältävä senioriruoka, jossa rasvaprosenttikaan ei päätä huimaa. Jos se siis on ihan OK ja sopii sekä maistuu koiralle, niin otamme sen jatkossa käyttöön. :)

Tässä nyt muutamia ajatuksia ja kuulumisia, palailen viimeistään ensi viikolla kun ollaan käyty Karva-kaverivierailulla pitkästä aikaa! Jee!

Elämä paras ja hyvinvoiva koira

Olen päättänyt, että istun blogin ääreen aina silloin kun siltä tuntuu. Jos siinä menee kaksi päivää tai kaksi vuotta, niin sitten menee. Mutta jos jotain tiedän, niin sen, että en poista blogia ja sen mukana tulleita muistoja, otettuja kuvia ja kommentteja.

Palasin kirjoittelemaan, kun syksyllä olin luvannut kirjoittaa Timin kastraatiosta. Taas huomataan, että onneksi olin kirjoittanut kun muuten en edes muistaisi milloin Timppa leikattiin. Noh, jos jotain muuttui leikkauksen myötä, niin ruokahalu. Alussa Timi söi ihan kaiken, mitä vain olisi eteen laittanut. Miettikääpä vaikka koiraa, joka ei syönyt ikinä kuivaruokaa, mutta leikkauksen jälkeen maistui mikä vain nappula.

Haava parani pikkuhiljaa, lopulta hyvin eikä ongelmia ollut. Alussa haavan kutina meinasi olla Timille melkoinen ongelma, mutta siitä päästiin lopulta eroon. Mielestäni Timistä on tullut vielä enemmän perhekeskeinen ja se haluaisi huomiota jatkuvasti. Selvisimme myös syksyn hyvin läpi, kun naapureiden narttukoirien juoksuaika meni Timillä ihan huomiotta. Olen hyvin onnellinen siitä, että leikkaus tuli siis tehtyä.

Muuten emme ole paljoakaan tehneet. Karvakaverihommat ovat jääneet hävettävän vähälle ja kaikki muutkin koiratapahtumat olemme ignooranneet ihan kokonaan. Timi on edelleenkin vanhempieni hoidossa suurimman osan ajasta ja vain kun he molemmat ovat reissussa, niin minä otan Timin hoidosta täyden vastuun. Ruokailujutut menee paljon aiempaa helpommin, kun olen testaillut Mustista ja Mirristä erilaisia kuiva- ja märkäruokia ja raakatäysravintoja eikä tähän mennessä ole tullut sellaista vastaan mikä aiheuttaisi kutinoita tai muita iho-oireita. Avitalin lohiöljy on myös pelastanut Timin anturat ja turkki kiiltää hyvään malliin. :) Käytimme Timin ennen joulua pesulla ja nyt ensi viikolla sillä on taas aika varattuna, niin saadaan kevättä kohti puhdas koira kotiin.

Muuten elämä sujuu omalla painollaan. Valmistuin joulukuussa, kuten olin syyskuun postauksessa uhannutkin. Teen töitä, hoidan kissoja, nään kavereita ja treenaan. Siinäpä elämä tiivistettynä, hyvänä pakettina.

Toivottavasti teidänkin vuosi on alkanut hyvin. :-)

ps. Muistathan että Timi löytyy myös instagramista @timithetibbie.

Onni on koira, josta on iloa myös muille

Tänään käytiin pitkästä aikaa taas Karva-Kaveroimassa Timin kans. Mentiin heti aamulla Validia-talolle, joka on täällä Rovaniemellä erityistä tukea tarvitsevia varten oleva hoitolaitos. Oltiin tuolla ensimmäistä kertaa, mutta oli kyllä ihan mahtava vierailupaikka. :-) Meidän kanssa vierailulla oli 105-kiloinen mastiffi Jätkä, jonka tapaaminen sujui Timiltä myös hyvin.

Vierailun lisäksi tänään on ollut ohjelmassa käynti mummolassa ja minun tädin luona. Onnekseni voin sanoa, että Timppa osasi käyttäytyä tosi hyvin. Vähän nämä ötökät ja kostea ilma verottaa sen jaksamista, mutta toisaalta jos helteisiin vertaa niin kaipa tämä on parempi!

Ensi viikolla mennään taas käymään karvakaverihommissa yhdessä vanhustentalossa. Timi on siellä käynyt kerran aiemminkin, niin toivotaan että meillä sujuisi hyvin! Mahtavaa, että ollaan nyt päästy vähän aktiivisemmin aloittamaan tämä homma, kun jokainen käynti on Timillekin niin hyvää harjoitusta. Samatenhan se on myös tosi väsyttävää aivotyötä, vaikkei siellä tarvikaan kuin istua rapsuteltavana!

PS. Mulla on nuo oranssit työliivit, ja Timikin sai tänään vihdoinkin omat liivinsä, niin oli pakko ostaa Berralta tuollainen oranssisävyinen hihna (vaikka onkin treeneihin tarkoitettu).

Kesä, eikä mitään tekemistä, kaupunki nöyränä sylissä

En muista, missä vaiheessa jopa Bloggerin avaamisesta tuli ihan ylitsepääsemätöntä! Ei enää kiinnosta osallistua arvontoihin ja muiden ihmisten bloggaukset jää kommentoimatta. Täällä kuitenkin ollaan. :-)

Juuri laitoin tänään ilmottautumiset 23.8. olevaan ryhmikseen! Heti maksamisen jälkeen iski paniikki, kun muistin ettei olla Timin kanssa harjoiteltu mitään näyttelyihin liittyvää varmaankaan viimeiseen vuoteen ja samalla muistin kaiken sen näyttelyaamujen panikoinnin, heh. Viime viikonloppuna kävin pyörähtämässä Juhannusnäyttelyssä kaverini avustajana ja samalla kotiutin Timille taas yhden hihnan.

Jokunen aika sitten kävimme Karvakaverihommissa yhdessä vanhainkodissa. 45 minuutin vierailu oli koiralle taas väsyttävä kokemus, mutta tosi hyvää aktivointia muuten niin tavalliseen arkeen. Ihanaa oli nähdä taas miten paljon vanhukset nauttivat koiran rapsuttelusta. Timi oli vähän stressaantunut uusista tiloista ja ihmisistä ja alku menikin vinkuessa.

Sitä aiemmin lupaamaani arvostelua Sokos Hotel Levistä on tulossa, kunhan saan usb-piuhan ja sen avulla kamerasta kuvat koneelle! Reissua varten lainasin kaverini kameran laturia, niin sain ihan hyviäkin kuvia Timpasta.

No nyt saa onnitella!

Lauantaina päästiin vihdoinkin testaamaan olisiko meidän Timistä Karva-Kaveriksi. Mulla oli tarkoituksena että ehtisin lenkkeilyttää Timiä ennen testiä ja plaaplaa saada sen ihan väsyneeksi, jottei se jaksaisi hösöttää, niin kuin sillä yleensä on tapana. Onnekseni voin sanoa, että vaikkemme ehtineetkään kuin kävellä 15 minuutin matkan testipaikalle, niin sekin oli ihan riittävää. Testi sujui todella hyvin alusta alkaen, koira kuunteli ja suoritti pyydetyt jutut. Aika paljolti testissä toki vain katsotaan yleistä käyttäytymistä eikä mitään sirkustemppuja tarvitse tehdä. Noin 20 minuutin testauksen jälkeen saimme onnittelut ja Karva-Kaveri -tittelin meidän Timillekin! :-)

Testin jälkeen pääsimme vielä ihan tositilanteeseen eli ensimmäiselle työkeikalle. Kävimme vierailulla yhden vanhustenhoitolaitoksen osastolla ja voi että miten onnellinen olin nähdessäni, miten hyvin tuo Timi oikeasti käyttäytyy. Ei mitään ongelmia, muuta kuin osaston kuumuus ja vanhukset olivat niin onnellisia koiran vierailusta. Tosi hienoa päästä nyt vihdoinkin aloittamaan toiminta kunnolla, varmastikin tänne blogin puolelle tulee postauksia vierailukäynneistä.

Molemmat kuvat ottanut Rovaniemen alueen toiminnan koordinaattori Mira Niittylahti.

Meistäkö Karva-Kavereita?

Muistan miten jo ennen Timin meille tuloa tutustuin Kennelliiton järjestämään Kaverikoira-toimintaan. Koska Timi oli pienenä hirveä höseltäjä, niin en haaveillut että me päästäisiin ikinä osaksi sellaiseen. Nyt taas kun se on vähän rauhoittunut, niin olen lähinnä odottanut omaa täysi-ikäistymistäni, jotta voisimme aloittaa kyseisen toiminnan.

Suomessa on nykyään Kennelliiton toiminnan lisäksi Suomen Karva-Kaverit ry, joka ei ole tarkoitettu vain koirille vaan toimintaan pääsee mukaan kaikenkarvaiset eläimet. Mie en ollut tutustunut yhdistykseen sen enempää, mutta kun alkutalvesta huomasin Facebookissa, että toiminta on laajentunut myös tänne pohjoiseen niin pitihän se ottaa sitten yhteyttä yhteyshenkilöön. Testiä ollaan odoteltu ja nyt voin ilokseni sanoa, että tulevana viikonloppuna, tarkalleen la 28.2. olisi kyseinen testi edessä ja sitten nähdään onko meidän Timistä toimintaan mukaan. :)

Mitenkään en ole kyseiseen testiin valmistautunut (muuta kuin panikoimalla etsinyt rokotustodistusta...), koska tässä vaiheessa mie en hirveämmin pysty vaikuttamaan siihen miten Timi siellä käyttäytyy, muuta kuin pyrkimällä itse olemaan mahdollisimman rentona. Testi ei myöskään mulle ole minkäänlainen mittari Timin arvosta, vaan lähinnä mennään sillä asenteella, että jos päästään läpi niin jes, päästään tekemään varmasti ihan huippujuttuja ja Timikin pääsee "töihin", mutta sitten taas jos ei päästä läpi, niin sille on varmasti hyvä syy ja sitten jatketaan meidän elämää ihan niin kuin aina ennenkin.

Tällaisilla fiiliksillä mennään kohti lauantaita. Kirjoittelen testin jälkeen, että miten meille kävi! :-) Myöhemmin on lisäksi tulossa postausta eläinavusteisesta työstä ja vapaaehtoistyöstä, jotka molemmat mulla itellä kiinnostaa.

PS. Muistathan osallistua myös arvontaan.

PPS. Luvassa on näitä kännykkäräpsyjä siihen asti, että löydän mun järkkärin laturin... Huoh.