27.10.2013

Leikkauttaako vaiko ei?


Ihanaa sunnuntaipäivää lukijat! 

Olettehan muistaneet siirtää kellot talviaikaan?

Pidemmän aikaa olen miettinyt Timin kastraatiota. Naapurustossamme asuu tällä hetkellä 6-8 narttukoiraa ja aina niiden juoksujen aikaan Timi haistelee kuin hullu, merkkailee älyttömästi, piippaa yöt ja päivät sisällä ja pyrkii ulos vartin välein. Pari viikkoa sitten oltiin pihalla ja Timi karkasi naapuriin - yritti pyrkiä naapurin koiranhäkkiin, jossa lekotteli juoksuinen narttu. Jes.

Timillä on myöskin tosi voimakkaana merkkailu muiden uroskoirien läsnäollessa. Joo, voihan sitä vähän tähän sohvan nurkkaan lirauttaa, ei tuo emäntä huomaa mitään. Jos totta puhutaan, niin näin ei oikeasti minun läsnäollessa ole tapahtunut. Se ei ollut sohvan nurkka, vaan kukkaruukku! Jäi onneksi siihen yhteen kertaan, kun tuli aikalailla lähdöt siitä episodista. Timppa on myös kova astumaan ja alistamaan, erityisesti muita uroskoiria. Siksi tuntuisikin, että meille olisi varmaan ihan hyvä, jos Timi leikattaisiin.

Ainoa asia, mikä jutussa mietityttää, on se, että näyttelyihinhän ei ole asiaa, jos palleja ei löydy. Toisaalta en tiedä miksi me tarvittaisiin koiranettiin hirveä lista sijoituksia, kun Timiä ei varmastikaan ikinä tulla käyttämään jalostukseen. Kasvattaja olisi halukas näkemään Tiki-tikiltä jälkeläisiä ja itsekin olen sitä paljon miettinyt, mutta viimeisen puolen vuoden ajan, kun ollaan Timin kanssa tapeltu eri ruokien kanssa, mietitty iho-oireita ja haettu antibioottikuuria toisensa perään, jotta tulehdukset pysyis aisoissa, niin olen ymmärtänyt, että varmasti tässä maailmassa on terveempiäkin koiria, joita astutukseen voi käyttää.

Ja vielä se, että haaveisiini kuuluu toinen koira, niin kuin hyvin on tullut ilmi. Jos se sattuu olemaan narttu, niin en todellakaan halua epämääräisiä vahinkopentuja enkä kestäisi sitä ulinaa, minkä Timppa silloin pistäisi pystyyn, kun toisessa huoneessa olisikin hedelmällinen emäntä. Siispä viimeistään silloin meille ajankohtaiseksi tulisi kastraatio, niin miksei sitä voisi hoitaa vähän aiemminkin?

Lukijat, onko teillä kokemuksia kastraatiosta, mitä positiivista/negatiivista siitä seurasi?

PS. Tulossa postausta uusista tarvikkeista!

8 kommenttia:

  1. Olenkin kommentoinut tätä jo toisaalla. Timin elämä helpottuu kastraation myötä. Uroskoiralle on suuri rasite, jos naapurustossa asuu useita narttuja. Myös omistajan elämä helpottuu, kun koiran stressitaso laskee. Tietenkin kastraatio täytyy olla hyvin etukäteen harkittu, sitähän ei voi enää peruuttaa jälkikäteen. Ainoa negatiivinen? seuraus on, ettei voi jatkaa sukua eikä osallistua näyttelyihin.
    Kuten itsekin pohdit Timin terveyttä, niin en sinuna antaisi sitä isäksi kellekään pennulle.
    Meillä on yksi koira kastroitu ja olin siihen tyytyväinen. Koira tiesi edelleenkin olevansa uros, muut urokset kohtelivat sitä kuin narttua eli kunnioittaen eikä tappeluja syntynyt enää.
    Kastraatiosta huolimatta voi alistamisastuminen jatkua, koska sillä ei ole mitään tekemistä sukupuolivietin kanssa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista!
      Paljon tätä on pohdittu ja kokoajan enemmän ja enemmän kallistun leikkauttamisen puoleen. Eilisilta oli taas hyvä esimerkki; Timi käveli huoneesta toiseen, kävi välillä katsomassa ikkunasta, välillä meni ulko-ovelle. Piippasi ja piippasi. Ensin luultiin, että sillä on hätä ja mentiin lenkille, mutta ei - Timi vaan haisteli häntä heiluen. Tullaan sisälle ja yritän rauhoittua sohvalle käsitöiden pariin, niin Timi aloittaa saman ulinan. Pari tuntia sitä kesti, kunnes se rauhoittui hetkeksi paikoilleen. Huh.

      Poista
  2. Hmm. Meillä ei ole toistaiseksi ollut yhtäkään kastroitua urosta näiden vuosikymmenien aikana, joten omakohtaisia kokemuksia kastroidun uroksen kanssa asumisesta ei itselläni ole. Vastaan nyt yleistiedon pohjalta. :)

    Yleisimpänä käytännön miinuksena kastraatiossa on sama kuin nartun leikkauttamisessa eli operaatio muuttaa hormonitoimintaa, tyypillisimpänä ilmentymismuotona ruokahalun kasvaminen ja/tai aineenvaihdunnan hidastuminen. Lisäksi ainakin hevosilla ruunaaminen vaikuttaa eläimen lihasprosenttiin eli testosteronitason alentuessa lihasmassa vähenee, mikä myös vaikuttaa siihen puntsakoitumisvaaraan, kun aktiivisen kudoksen osuus vähenee ts. lepokulutus laskee. Liikunta- ja/tai ruokintatottumuksia saattaa siis joutua muuttamaan, jos haluaa koiran pysyvän suunnilleen vanhoissa mitoissaan.

    Jos haluaa kehässä käydä ilman kiveksiä, niin mätsärit ovat edelleen vaihtoehto. Siitoskäyttöä en huomioisi, sillä vaikka Timi on nätti yksilö ja blogisi perusteella myös luonteeltaan hyvin valloittava tapaus :), niin tosiaan nuo vatsavaivat ja muut viittaisivat heikentyneeseen autoimmuunijärjestelmään. mikä on vahvasti periytyvää.

    Luonteeseenhan kastraatio ei varsinaisesti vaikuta, mutta operaatio yleensä tasaa koiran käyttäytymistä, kun toisille uroksille uhitteluhalu tyypillisesti ainakin vähenee ja juoksuiset nartutkaan eivät saa päätä entiseen tapaan sekaisin, joten juoksuisen nartun aiheuttamaa stressiä ei enää synny entiseen tapaan eikä sitä siis myöskään tarvitse vanhaan malliin purkaa. Terveysnäkökulmasta kastraatiolla sanotaan olevan sekä hyötyjä että haittoja, esim. eturauhasen liikakasvun riski vähenee mutta vastaavasti eturauhassyövän riski lisääntyy - kiveksiin liittyvät riskit tietysti katoavat. ;) Toipuminen vie ihan vain pari päivää, antibioottikuuri taitaa olla 10 pv ja raskaan liikunnan kielto jtn 2 - 3 vko.

    Nämä vaikuttivat ihan asiallisilta, kun pikaiseen googletin:
    http://www.aisti.info/fin/yleispraktiikka/koiran_kastraatio.html
    http://www.lahitapiola.fi/www/Yksityisasiakkaat/Vakuutukset/Elaimet/Lemmikin+kanssa/Lemmikkina+koira/Koiran+kastrointi.htm
    http://www.purina.fi/Home/All+About+Dogs/Health+and+Wellbeing+Dog/Healthy+Living+Dog/Neutering.htm
    http://www.pet-ami.fi/?page_id=157
    http://www.koirat.com/keskustelu/terveys/kastrointi_ja_sterilointi_40?sivu=1
    http://www.kumikana.org/koulutus/ks_urokset2.php
    http://www.drmouse.fi/koirat/kysymyksia-ja-vastauksia/hoito/art207-Kastraatiollako-merkkailu-kuriin-.html

    Yhtenä vaihtoehtona perinteiselle nips-naps-pallit-pois-tyylille on tietysti kemiallinen kastraatio (ainakin freteillä suosittua), mutta se tulee pidemmässä juoksussa tyyriiksi, kun Timi on kuitenkin nuori koira.

    Toivottavasti tästä oli nyt edes jotain apua! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huh, kiitos pitkästä kommentistasi! Paljon asiaa ja uuttakin tietoa tuli - kiitos! Kerkesinkin jo pariin noista sivuista tutustua tässä aamun mittaan ja katselen loput myöhemmin. :) Kaikin puolin alkaa itsestä tuntua, että positiivisia vaikutuksia olisi enemmän kuin negatiivisia, paitsi tietenkin nuo lisääntyvät sairaudet ja mahdollinen lihoaminen vaikuttaa, mutta silloin vaan vähennetään sitä ruokaa tai annetaan rasvaisemman lihan tilalla vähärasvaisempaa, ei se ole sen kummempi juttu. Mutta vielä kerran kiitos, kommentistasi oli paljon apua! :)

      Poista
    2. Kiva, jos oli jotain hyötyä! :) Kastraatio on tosiaan niitä juttuja, että jos seksuaalivietti aiheuttaa arkea hankaloittavaa käytöstä tai muuta vaivaa, niin pallien poistattamisesta on todennäköisesti selvästi enemmän hyötyä kuin haittaa. Kavereideni kastroiduilla ja steriloiduilla perhekoirilla (vanhin 12v) on ollut tietääkseni tähän mennessä vain sellaista haittaa, että makupalojen ja muiden ekstrojen kanssa pitää olla aiempaa tarkempi, jottei se paino lähde nousuun. (Pikkukoirallehan esim. yksittäinen juustosiivu voi olla merkittävä osuus päivän kokonaisenergiansaannista.) Yleensä näkee suositusta, että kastroidun/steriloidun koiran ruokamääriä vähennetään n. viidesosalla ja vastaavasti liikuntatottumukset pidetään samanlaisina kuin palliaikoina.

      Poista
    3. Sitä minäkin olen miettinyt, että jos tavallaan ainoa "haitta" olisi se, ettei päästäisi näyttelyihin, niin en usko, että se olisi hirveän suuri menetys, koska tänäkin vuonna kuitenkin käytiin vain kahdessa näyttelyssä. Ja niin kuin aiemmassa kommentissasi sanoit - mätsäreihin pääsee edelleen ja pakko myöntää, että niissä käymisestä pidänkin ehkä enempi, kuin näyttelyistä.

      Poista
  3. Ihan ensin täytyy sanoa, että täällä blogissasi on ihanan herttainen kursori! :) ♥

    Minä olen yhden uroskoiran käynyt kastroimassa ja se ei kyllä vaikuttanut sen käytökseen yhtään millään tavoin, vaikka oli 11kk ikäinen kun kastroitiin. Samanlainen merkkailija, nirsoilija ja machoilija oli koko elämänsä ajan. Kun on iso ego, niin sitä ei niin helpolla viedä! :D

    Yhä oli nartuistakin kiinnostunut ja astui meidän nartunkin aina kun sillä oli juoksut.. :P

    VastaaPoista
  4. Heh, kiitos! Onhan tuo kieltämättä aika söpö :)

    Ja niin. Tämäpä tässä jutussa onkin, että mitä jos. Joillakin kastrointi auttaa suuresti, joillakin ei sitten ollenkaan. Ja tietenkin pelkään alitajunnassani, että meille tietenkin käy niin, että leikkautetaan, mutta silti seuraavat kymmenen vuotta narttujen juoksujen aikaan kuunnellaan sitä ulinaa.. Se riski kai siinä on otettava, jos nyt päädytään Timi kastroimaan. :P

    VastaaPoista