20.2.2014

Harrastusjuttuja

Meidät on tänään virallisesti hyväksytty Rovaniemen käyttökoirien jäseneksi, joten nyt alkaakin ahkera talkoopisteiden kerääminen ja myöhemmin päästään varailemaan hallia ja treenaamaan Luiginkin kanssa ihan oikealle hallille ja ohjattuihin treeneihin, ja tietenkin Timin kanssa myös jos löydetään sopiva kurssi. Oon ihan fiiliksissä! :)

Ensi viikolla mennään testaamaan hallia kahdestaan Ilkka-brassin ja omistajan kanssa, jotta Lui saa vähän tuntumaa siihen, mitä hallilla tehdään ja tottuu siihen ympäristöön, ennen kuin mennään suuremmalla porukalla kursseille tms. :)

Mitä nyt tässä oon miettinyt ja pohdiskellut, niin Luigin ja mun päälajiksi muotoutuu varmastikin se agility jossain vaiheessa. Itsessään toko ei tällä hetkellä kiinnosta ihan hirveästi, vaikka olisihan sellainen käskystä luoksetuleva ja sormia napsauttamalla viereen tuleva koira ihan kiva ;) niin kuitenkin me keskitytään ehkä vähän vauhdikkaampiin juttuihin. Myöskin se rallytoko kummittelee edelleenkin ja k o i r a t a n s s i, vaikken ikinä olisikaan uskonut. En vaan tiedä olisiko musta koreografiksi, heh.


Videolla Luigin kanssa putkeen menemistä ja joitain temppuja kans. :)

6 kommenttia:

  1. Eikö se muuten meee rkk:lla nii et pystyt treenaan vuoden ilman talkoopisteitä ja siinä ajassa kerätä ne 10 pistettä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, kyllä mäkin muistaakseni oon kuullu, että päästään jo treenaileen vaikkei pisteitä ookkaan vielä. :)

      Poista
  2. Kyllä, juurikin noin se menee pisteiden kanssa. Sinne vain kaikkeen mahdolliseen mukaan :). Agilityn alkeiskurssin hallittavuustestiin kannattaa jo hakea jo tänä keväänä/kesänä, sikäli kun kurssi toteutuu, Uusilla jäsenillä on aina hyvät mahdollisuudet päästä kurssille, jos vain testi menee hyvin. Ehkäpä mekin tapaamme viimein kentällä tai kursseilla. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, kuulostaa hyvältä! Pitää muistaa hakea tuonne. :)

      Poista
  3. Moips! Teidän trio on jotenkin tosi inspiroivaa luettavaa! Tässä parissa päivässä lukaisin blogitekstisi läpi ja suurin osa sai kyllä hymyn huulille - Timi ja Luigi on kyllä mahtavia persoonia! Välillä omat mietteesi täsmäs ihan nappiin omieni kanssa ja jotenkin teksteistäsi välittyy se, miten välität koiristasi ja miten menisit niitten takia vaikka läpi harmaan kiven!

    Itsellänihän on kohta 1v koiranpentele, joka on useampaankin otteeseen aiheuttanut harmaita hiuksia, kun Manun ja minun kemiat ei aluksi oikein kohdanneet ja mietin vain sen vikoja. Kuten tuolla jossain blogitekstissäsi olit ilmaissutkin, niin koiraa täytyy osata rakastaa sellaisena kuin se on :)

    nuuskutuksia.blogspot.com

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka, kiitos paljon kommenteistasi! Saitpas sinäkin hymyn huulilleni! :) Käyn ehdottomasti lukemassa sinunkin blogiasi. Näitä samoja aikoja elellään täällä Luigin kanssa, joka meinaa välillä kadottaa korvat ihan kokonaan, mutta huonojen päivien edestä on aina monen monta hyvää, joten eiköhän tämä taas tästä.

      Poista