Ei enää niin pieni Luikeroinen

Ikää 19 vko / paino 6.9 kg / säkä n. 37 cm

Ps. Tää kuva oli työn ja tuskan takana. Eilen nimittäin opetin L:lle maahanmenon, niin täähän tarjoaa istumista, maahanmenoa, istumista. Kunnes muistaa mitä tarkoittaa "seiso". Hups.

Harrastushaaveita

// Kokonaan Luigi-aiheinen postaus tulossa, toivottavasti ette ihan kyllästy! //

Lupailin aiemmin postausta mun harrastushaaveista tämän uuden tulokkaan kanssa. Yleisesti ottaen brasilianterrierit ovat hyviä harrastuskoiria; intoa riittää ja miellyttämisenhalua myös, jota monet ihmettelevät, terriereitä kun ovat. Aiemmin toista koiraa pohtiessani rakastuinkin tähän ominaisuuteen; terriereistä olen tykännyt aina, mutta yleensä kuulee vain niiden kovapäisyydestä.

Noh, ensin vähän taustoja. Luigin mamma Soda on älyttömän fiksu ja oppivainen koira. Sodan kanssa harrastetaan agilityä, jossa se varsin innokkaasti liitää esteiden yli (Sodalla on myös ainutlaatuinen hyppytyyli; kannattaa ehdottomasti hypätä ainakin metri ennen puomia, ha!) Nojoo, se siitä. Ymmärtänette sen, että kun Luin mamma on siunattu tuollaisilla lahjoilla, on myös Luigi varmasti osansa niistä perinyt, jolloin se ei todellakaan sovi sohvakoristeeksi (kuten en usko, että muutkaan brasilialaiset kovin hyvin sopisivat). Tämä nyt ei ollut meille ongelma, koska harrastuskoiraa halusinkin!

Luigi on hirmuaktiivinen ja ottaa minuun runsaasti kontaktia. Se kuuntelee mitä sanotaan ja menee joka paikkaan sata lasissa, ajatuksenaan "osaan mennä ja lujaa!". Siksipä tarkoituksenani on suunnata agilitykentille kokeilemaan tän jätkän lahjoja, joita varmasti on, kunhan vaan ohjaajalla taidot riittää. Ensi vuodelle olen haaveillut agilityn alkeiskurssia, kunhan poitsu on saanut ensin kasvattaa luustoaan rauhassa. Alkeita kuitenkin jo otetaan, eli "tässä"-käskyä (koira juoksee sen käden luo, jonka laitan alas, jotta pystyn tulevaisuudessa ohjaamaan sille oikean suunnan kentällä), lisäksi opeteltaviin käskyihin kuuluu "takaa" eli esim. puun, ämpärin (tulevaisuudessa esteen) kiertäminen. Myöskin kontaktipintoja ollaan opettelemassa. "Odota"-käskyä ollaan treenailtu agilityä varten, sekä ihan muuten vaan, koska hyödyllinen se on muissakin jutuissa. Tää paikallaolo meinaa vaan pienelle duracell-pupulle olla ihan liian haastavaa! :D

Noh, näen kuitenkin, että agilityn lisäksi tuossa koirassa olisi potentiaalia varmasti muuhunkin, joten mielessäni pyörinyt toko tulee varmasti kyseeseen. Tuttavani omistaa myöskin brassin, ja hän on luvannut autella tokon alkeissa. Myös tokokurssia olen miettinyt, ja sellaiselle varmasti jossain vaiheessa suunnataankin. Pääsette siis jatkossa toivottavasti lukemaan myös tokoilusta!

Näiden kahden yleisemmän lajin rinnalle tulee varmasti jossain vaiheessa kuulumaan rallytoko, ehkäpä koiratanssi ja tottakai myös näyttelyissä kierrellään. Kaverikoiratoiminta kiinnostaa myös mulla suuresti, mutta koska siihen koiran on oltava 2-vuotias ja omistajan 18, niin saamme vielä hetken odotella sitä.

Vaikka lista kuulostaakin hirveän pitkältä, niin tällä hetkellä keskitytään perusasioiden opetteluun ja alkeisiin noissa lajeissa. Kiire kun meillä ei ole minnekään!

Onneksi kuvassa on söpö koira.

Koirakavereita ja reeniä, reeniä, reeniä..

Tiistai-iltana Monsterosa Niuserra (Ilkka) kävi meillä omistajansa kanssa kylässä. Tarkoituksena oli, että Lui ja Ile olisivat touhunneet yhdessä, mutta Ileä kiinnosti oikeastaan vaan merkkailu ja meidän Luikero jäi aivan huomiotta. Käytiin kuitenkin metsässä vähän juoksuttamassa koiria ja juteltiin koiraharrastuksista, eli mukava ilta oli. Eiköhän nuista pojista hyviä kavereita tule, kun Luigi vähän kasvaa! :) Valitettavasti ei oo yhtään kuvaa, koska oli niin pimeää tuolla pihalla.

Eilen tarkoituksenani oli ottaa Lui kainaloon ja lähteä käymään bussilla kaupungissa, mutta koska oli aivan järkyttävän kylmä (kiitos -20 asteen pakkaset♥) niin ei lähdetty sitten yhtään minnekään! Otetaan uusiksi jonain muuna päivänä. :-) Mulla kun on nyt kuitenkin alusta asti tarkoitus opettaa L kulkemaan bussilla ja junalla, kun varmasti junaa erityisesti tullaan tulevaisuudessa käyttämään.

Tänään eli torstaina oon vaan hengaillut kotona, koska koeviikko ja vapaapäivät. Pojat on väsyttäneet toinen toistaan ja reenailtiin vähän näyttelyjutskia. Meidän Timppahan alkaa oleen jo aika vahvoilla niissä ja hampaiden katsomiset ja muut sujuu ongelmitta. Luigi alkaa myös ymmärtämään nättiä kulkemista ja seisominenhan Luilla on kasvattajan ansiosta jo tosi vahvoilla. L antaa myös tutkia itseään tosi hienosti, lukuunottamatta hampaiden katsomista, jota me ollaankin nyt harjoiteltu ajatuksella "pienissä pätkissä ja usein".
Tänään illalla käytiin ihan oikeissa Sukokan järjestämissä näyttelytreeneissä, joissa Timpan kanssa on useammankin kerran pitänyt lähteä käymään, muttei olla sitten saatu aikaiseksi. Nytpä pakkasin sitten kasan nameja, näyttelyhihnoja ja rokotuskortit poitsuille mukaan ja pakkasin molemmat autoon. Ajeltiin paikalle ja iskä päätyikin ottamaan Timin ohjeistaakseen, joten sain keskittyä tuohon penneen ihan kunnolla. Meidän lisäksi paikalla oli 5 koirakkoa eli ihan sopivasti. :-) Luigi veti tosi hienosti vierelläni ja seisominenhan on ihan priimaa, kun kasvattaja on sitä pienestä asti Luin kanssa opetellut. Pöydällä ei sen suuremmin otettu mitään, harjoiteltiin olemista ja koskettelua, vähän jopa hampaita. Niitä treenaillaan runsaasti jatkossa :)

Viime keväänä Timpalle ostettu, liian pieni Hurtan haalari oli Luille juuri nyt sopiva, mahtuu siis alkutalveksi! Jee!

Timi kans meni isän kanssa ihan hienosti, vähän ehkä oli hukassa, kun oon ollut ainoa joka Timppaa ohjeistaa. Pöydälläolo, hampaat ja muut oli ihan peruskauraa, vähän meinasi hösöttää muiden koirien takia, joten se on juttu jota Timin kanssa on harjoiteltava. Yllätyin kuitenkin suuresti, kun Timi söi nameja muiden koirien läsnäollessa. Tää oli ihan uus juttu, koska yleensä mätsäreissä/näyttelyissä/muissa koiratapahtumissa Timppa ei ikinä syö nameja, koska se on niin stressaantunut. Edistystä siis! Hieno pieni tiibettiläinen ♥

Pieni väsynyt tiibettiläinen :)

Kuulumisia

Moi!

Täällä menee hyvin. Timi nukkuu ja Luigi järsii puruluuta, niin istahdin alas kirjoittelemaan (koska koeviikkoa varten ei tarvitse lukea...). Eilen punnitsin molemmat poitsut, Timi 7.4 kg ja Luigi 6.9 kg. Jostain syystä Timpalla on tuo paino noussut ylöspäin, joten pitää vähän seurailla noiden namien määrää.

Lui 18 vk

Lui on sopeutunut hienosti! Opetellaan seisomista, istumista, luoksetuloa ja "tässä"-käskyä. Agilityn alkeita myöskin esteen (pennun kohdalla ämpärin) kiertämiseen ja kontaktipinnalle jäämistä olisi myöskin tarkoitus aloitella heti alusta pitäen. Tää pentu on kyllä siitä niin mahtava, että se on niin ahne, että tulevaisuudessa sadaan varmasti opeteltua mitä vain! :D Myöhemmin onkin tarkoitus kirjoitella yksistään postausta harrastushaaveista, joita olen miettinyt Luikeron varalle.

Viikonlopun aikana meillä kävi vieraita pariinkin otteeseen ja Lui oli samanlainen viilipytty kuin yleensäkin, se kävi haistelemassa ja ehkä vähän rapsuteltavana, mutta meni sitten omiin touhuihinsa. On se vaan niin erilainen kuin tuo meidän-ikuinen-pentu eli Timi, joka voisi viihtyä vieraiden rapsuteltavana varmasti parikin tuntia, haha. :D

Tämän viikon suunnitelmana ois treffata toista brassia ja lauantaina lähdetään joko mätsäreihin tai mennään Mustin ja Mirrin pentumiittiin, vähän on suunnitelmat vielä auki. Niistä jutuista kuitenkin lähempänä sitten!

Mukavaa viikon alkua kaikille! :)

Ps. Luigin hammaspäivitys: 2 etuhammasta lähtenyt!

Ensitapaaminen

Pikapostaus täältäpäin, kun molemmat koirat nukkuu kuolemanväsyneinä, Lui minun sylissä ja Timppa sohvan alla. :D

Eilinen automatka meni hienosti! Luigi nukkua posotti koko matkan, lukuunottamatta taukoja, jolloin käytiin pissalla ja leikittiin. Kotiin tullessa toin Luin kasvattajan ohjeiden mukaan sylissäni sisälle ja annoin Timpan ensin haistaa hauvaa, jotta se tajuaa sen olevan pentu. Samantien kun laskin L:n lattialle, alkoi hirmuiset painit, joita jatkuikin sitten pitkälle yöhön. Brassivaavilla oli aika paljon virtaa nukutun automatkan jälkeen ;)

Ensitapaaminen.

Painitaan!

Hienosti pojat tosiaan päätyivät lopulta nukkumaan vierekkäin. Lui yritti moneen kertaan tulla sängylle, mutta koska Timilläkään ei oo siihen lupaa, niin sai Luigi viettää yönsä tuon karvakasan vierellä, eikä sillä näyttänyt olevan mitään sitä vastaan!

Tähän mennessä kaikki on siis mennyt hienosti. Timppa on hieno isoveli, joka ärähtää tarvittaessa, varastaa Luigin luita (Timi ei ole _ikinä_ syönyt yhtäkään dentastixiä tai solmuluuta, mutta kylläpä nyt maistuu!) ja jaksaa leikittää pentua tunnista toiseen. Luigi on mahtava kersa, kuuntelee mitä sanotaan, tekee hienosti tarpeensa ulos ja innostuu, kun mamma puhuu vähän kimeämmällä äänellä. Hienoja poikia ♥

Kuva tämän aamun pissalenkiltä, ei muistanut mamma laittaa takkia! :(